Tukkilaiset.com tai tukkilaiset.fi on tukkilaisperinteestä, kilpailuista ja näytöksistä kertova infosivusto. Sivustolta löydät tietoa niin tukkilaisperinteen historiasta kuin nykyisestäkin toiminnasta. Sisällön eteen on tehty paljon töitä ja yritetty saada siitä kattava infopaketti juuri sinulle.

Kekkosen kalareissu

Teksti on Leevi Sulkakosken kirjoittamaa ja julkaistu Järviseudun Sanomien Lukijan loolassa ke 25.10.2017. Kirjoitus julkaistaan kirjoittajan luvalla muuttamattomana. Ylläpito on lisännyt mukaan ainoastaan aiheeseen liittyviä kuvia. 

 

Elettiin vuotta 1955 ja kesä oli kauneimmillaan. Kilometrin verran ylävirtaan Nahkaniemeltä olevalla mäellä oli jokikyläläisten rakentama tanssilava Kesämaja. Siellä oli määrä pitää suuret kesäjuhlat, jonne juhlapuhujaksi oli lupautunut silloisen Suomen hallituksen pääministeri Urho Kekkonen.

Vuoden 1966 presidentinvaalit olivat tulossa, ja Kekkonen oli maalaisliiton presidenttiehdokkaana, joten kysymyksessä oli suuri tapahtuma. Eihän tämän tason herroja valtionjohdosta liian usein näillä kulmilla ollut nähty. Pääministerille oli suunniteltu myös muuta ohjelmaa. Kekkonen oli tunnetusti kova kalamies ja pitäjän johtomiehet ja Jokikylän Maamiesseuran edustajat olivat sopineet vievänsä hänet järvelle kalaan, Evijärvi kun oli tunnetusti kalarikas järvi.

Tarkoitus oli viedä pääministeri Jokisillan pielestä moottoriveneellä järvelle, mutta puomit ja pöllit olisivat paha este suunnitelmalle. Niinpä uittopäällikkö Kattilakoski tuli ennen juhlia Nahkaniemelle ja määräsi, että tulevana viikonloppuna ei saa laskea puita Jokisillan alapuolelle, koska Kekkosen seurueineen pitää päästä kalaan järvelle. Joen tuli siis olla puista vapaa koko sillan alapuoliselta osalta, eli juuri siltä osalta jossa lautat kootaan järven yli hinattaviksi. Tietenkin Heino ja Eeli lupasivat, että ilman muuta näin tehdään.

Toisin kuitenkin kävi. Tiedon tästä tarpeesta olisi pitänyt kulkea myös yläjuoksulle, jotta sieltä ei laskettaisi Välijokeen liian paljon puita. Tieto ei sinne kulkenut, joten syystä tai toisesta sieltä vielä laskettiin poikkeuksellisen paljon puuta jokeen. Jokisillan yläpuoli Kirsilän koskea myöten alkoi olla täynnä puuta, eikä Lammin suvantoonkaan sopinut enää lisää, joten Hanhikosken alapuolelle oli pakko laskea lisää puita. Tilan saamiseksi ei olisi muuta konstia kuin laskea puita Jokisillan alapuolelle lauttoihin, jotta Kirsilän koski ja joki siitä ylöspäin eivät ruuhkaudu.

Jos tämä pääsisi tapahtumaan, olisi sumien purkaminen melkoinen savotta. Ahon Onni oli tilanteesta erityisen huolissaan. Yksissä tuumin Heino, Eeli ja Onni päättivät toimia vastoin uittopäällikön määräystä. Näin tehtiin. Sillä seurauksella, että Uittokämpälle tuli muutama mies hurjana kyselemään, että miksi joki on täynnä puita, vaikka toisin on sovittu ja miten Urho nyt saadaan järvelle.

Oli pakko, totesi Heino. Hän rauhoitteli miehiä, että kyllä Urho entisenä tukkijätkänä asian ymmärtää ja pitkäjalkaisena urheilumiehenä pääsee kyllä rantapolkua pitkin veneelle ja sieltä järvelle. Näin kävikin. Juhlat onnistuivat erinomaisesti, Kekkonen kävi kalassa ja kalaa tuli.

Kyllä siitä puitten laskusta kuitenkin nousi kova kohu. Politiikkaakin siihen vedettiin. Kattilakoskikin oli asiasta haukuttu oikein perusteellisesti. Eikä asia heti unohtunut. Jonkin aikaa myöhemmin Heino ja Eeli olivat laskemassa lauttaa. Siihen tuli eräs nuorimies heiltä tivaamaan, että minkä takia te laskitta puita joen täyteen, vaikka toista oli sovittu. Heino ja Eeli olivat miehelle vakavalla naamalla selittäneet asian näin: Urho näki silloin päivällä meidät uittohommissa ja entisenä uittomiehenä tuli heti meitä jututtamaan. He näyttivät Urholle tilannetta, johon hän oli sanonut, että laskekaa pojat vaan puut eteenpäin kun on keliä. Kyllä minä pääsen järvelle rantoja pitkin. Tähän oli nuorimies tyytynyt.

Seuraavana vuonna Kekkosesta tuli Suomen tasavallan pitkäaikaisin presidentti. Heinolle ja Eelille totesi Jokelan Eemeli, että Kekkonen on presidentti, mutta te ootta Nahkaniemen herroja.

Leevi Sulkakoski