Valtakunnalliset tukkilaismestaruuskilpailut Lieksa 1968

Valtakunnalliset tukkilaismestaruuskilpailut Lieksassa 7.7.1968

Arvoisat Tukkilaiskisavieraat

Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleiksi tänne kesäiseen Pielisen Karjalaan 7.7.1968.

Me pielisjärveläiset olemme erittäin iloisia, että tukkilaisten valtakunnallisten mestaruuskilpailujen kisapaikan valinta on tänä vuonna kohdistunut juuri tänne kauniiseen Karjalan kolkkaan. Metsärikas pitäjämme monin paikoin vielä säilyneine ikihonkineen ja kuohuvine koskineen tarjoaa tukkilaisvieraille mitä sopivimman kisapaikan ja samalla tutustumiskohteen.

a tukkilaisromantiikka onkin jo ajat sitten hukkunut moottorien hyrinään, toivomme kuitenkin, että nämä kisat antaisivat meille kaikille reippaan tuulahduksen ajalta, jolloin tukkilaisromantiikka eli kukoistuskauttaan jännittävine tukinlaskuineen kuohuvien koskien keskellä.

Kunnan ja sen asukkaiden puolesta toivon kisoille ja kilpailijoille hyvää menestystä.

Kunnanjohtaja Aulis Korpelainen

KILPAILUJEN OHJELMA

klo 12.00
AVAUS Aluemetsänhoitaja E. Erkki Iiskola
MUSIIKKIA Esa Pakarinen ja Kalevi Kettusen orkesteri
KOSKENLASKU
Tauko – Musiikkia
TUKKILAISMARATON
Soutu
veneenveto
puomillajuoksu
sumanylitys
sestominen
juoksu
JOUKKUESOUTU
Tauko – Musiikkia
RULLAUS
TUKKILAISVALA
KÖYDENVETO
Tampereen yliopiston Karjalaisten opiskelijain ja Lieksan kauppalanvaltuuston ja Pielisjärven kunnanvaltuuston välillä.
PALKINTOJENJAKO

KILPAILUJEN JOHTO

YLITUOMARI: Aluemetsänhoitaja E. Erkki Iiskola
JOHTAJA: Metsänhoitaja Vilho Vänskä
JÄRJESTELYPÄÄLLIKKÖ: Piiriesimies Leo Riionheimo
TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Metsäteknikko Pentti Iso-Herttua
MAJOITUS- JA KULJETUSPAÄLLIKKÖ: Metsäteknikko Lauri Hakkarainen
LASKENTAPAÄLLIKKÖ: Metsäteknikko Eino Tikkanen
MAINOSPÄÄLLIKKÖ: Metsänhoitaja Erkki Nieminen
TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ: Työnjohtaja Albin Anttila

Tukkilaiskisojen synty ja kehitys

Kevättalvella 1925 haastoi Enso-Gutzeit Oy:n Lieksan piiriesimies Urho Pohja näillä seuduin toimivien puutavaraliikkeiden työnjohtajakunnat ottamaan mittaa toisistaan hiihdossa. Tämä oli alkua siitä lähtien Lieksassa säännöllisesti pidettäville tukkilaisten Maarianhiihdoille talvisavotoiden päättäjäisiksi. Hiihdot olivat henkilökohtaisia ja yhtiöiden välisiä. Osanotto oli varsin runsas. läheten vuosittain sataa hiihtäjää, olipa vuonna 1941 peräti 126 hiihtäjää eri yhtiöstä tai hoitoalueesta. Jotta vanhat työnjohtajat ja apulaisjohtajat saataisiin joukoittain mukaan, annettiin varttuneemmille ikätasoitusta sarjassaan. Jolloin hiihdosta muodostuikin todella massahiihdot, joita yleisökin seurasi suurella mielenkiinnolla.

Jotta savolaisten uittotyössä kehittämä voima ja taitavuus tulisi myös suuren yleisön nähtäville ja jotta tukkilaisten vaimot ja morsiamet pääsisivät Lieksaa kerran kesässä rentoutumaan, päätti toimikunta, joka kokoontui Lieksassa 16.7.1933 järjestää puutavarayhtiöiden toimesta myös kesäkisat. Toimikunnan perustavassa kokouksessa olivat läsnä: Matti Hassinen, Ilmari Karvonen, Yrjö Komu, Urho Pohja ja Eetu Pyykkönen. Kisat tulivat käsittämään uinnin, keluveneellä soudun, köydenvedon ja uivalla tukilla ajon ja pidettiin ne elokuun 6. päivänä 1933 klo 13. Näin oli pantu alkuun Suomen ensimmäiset tukkilaiskesäkisat, jotka heti alussa alkaen saavuttivat suuren osanottaja- ja yleisömenestyksen.

Lieksan seudulla toimivat puutavaraliikkeet hoitivat kisojen järjestelyn muutamia sotavuosia lukuun ottamatta säännöllisesti vuosittain aina vuoteen 1956, josta lähtien kisojen pidosta ovat vastanneet paikkakunnan metsämiesjärjestöt, jotka ovat perinnettä jatkaneet.

Lieksassa aloitetut tukkilaisten talvi- että kesäkisat ovat sittemmin saaneet seuraajia ympäri maan ja tänä vuonna on Lieksa saanut kunnian järjestää valtakunnalliset tukkilaismestaruuskilpailut kesälajeissa.

I.K.