Jätkän IV Kulttuuripäivät Viitasaarella 1972
Jätkän IV Kulttuuripäivät Viitasaarella 16.6. - 18.6.1972
TERVETULOA VIITASAARELLE!
Me viitasaarelaiset olemme iloisia siitä, että Jätkän 4. kulttuuripäivien pitopaikaksi on valittu paikkakuntamme. Olemme käsittäneet sen tunnustukseksi siitä, että täällä on pystytty ja pystytään selviytymään suuriakin järjestelyjä vaativista tehtävistä. Kun vastaavat kulttuuripäivät on aikaisemmin järjestetty kaupungissa, on mielestämme oikein, että kulttuuripäiviä vietetään nyt maaseudulla.
Keski-Suomi on metsäistä aluetta. Puun merkitys tunnetaan täällä, ja vihreän kullan parissa työskentelevää jo työskennellyttä ammattikuntaa arvostetaan. Kun Viitasaari on Keski-Suomen metsärikkain kunta, on paikanvalinta hyvin perusteltavissa.
Viitasaari on tunnettu matkailukunta koko maassa. Matkailuväki on täällä erinomaisella kiinnostuksella ottanut vastaan tiedon Jätkän 4. kulttuuripäivien järjestämisestä. Se on valmis antamaan apuaan ja palvelemaan tänne tulevaa juhlayleisöä.
Viitasaarella on ollut suuria kansanjuhlia aikaisemminkin. On ollut konsertteja, näyttelyitä ja kilpailuja. Uskomme kuitenkin, että Jätkän 4. kulttuuripäivät tulee olemaan yksi kaikkein merkittävimmistä tapahtumista, mitä täällä koskaan on ollut. Viitasaaren kunta toivottaa kulttuuripäivien osanottajat terve tulleiksi Viitasaarelle. — Me uskomme, että kulttuuripäivät muodostuvat virkistäviksi ja antoisiksi.
Uskomme myös, että Viitasaarella viihdytte.
Kunnanjohtaja
Esko Kokki
Jätkän IV kulttuuripäivät Viitasaari 1972
Ohjelma
PERJANTAI 16.6.
Kello 17.00 KULTTUURIPÄIVIEN JA JÄTKÄN MESSUJEN AVAJAISET
Yhteiskoulun kentällä
19.00 AVAJAISTANSSIAISET TORILLA
22.00 YORIEHA UIMARANNASSA
— nuotan vetoa
— rantakalaa
— pelimannimusiikkia
— Severi Suhonen
LAUANTAI 17.6.
Kello 10.00 TUKKILAISKISAT
Porthanin puiston rannassa
— tukkilaismaratonin SM-kilpailu
14.00 METSATYONÄYTOS
Hännilänsalmen lavan läheisyydessä
Linja-autokuljetus torilta kello 12.30 alkaen
17.00 KANSANPELIMANNIKONSERTTI
Kansalaiskoulun juhlasalissa
19.30 VIITASAARELAISET ILTAMAT URHEILUTALOLLA
— mm. näytelmä
— liikuntakuoro
— puhe — SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen
— 1,5 tuntia tanssia
20.30 HÄNNILÄNSALMEN LAVALLA TANSSITAAN ESA PAKARINEN YHTYEINEEN
SUNNUNTAI 18. 6.
Kello 10.00 METSÄALAN JÄRJESTÖJEN KOKOUKSIA
13.00 KULTTUURIPÄIVIEN PÄÄJUHLA
Yhteiskoulun kentällä
— mm. puhe — kansliapäällikkö Keijo Liinamaa
— puhe — Suomen Maaseututyöväen liiton puheenjohtaja Pekka Virtanen
— Tapio Rautavaara
— Eino Grön
— T-teatteri
— pelimannimusiikkia
Tietoja Viitasaaren metsistä ja metsätaloudesta
YLEISTÄ
Viitasaaren kunta sijaitsee Keski-Suomen läänin pohjoisosassa Keitelejärven pohjoisosan ympärillä rajoittuen Vesannon, Keiteleen, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, Kannonkosken ja Konginkankaan kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on 1608 km2, josta vettä 224 km2. Suurimpina järvinä mainittakoon mm. Keitele, Kolima, Löytänä, Muurue ja Vuosjärvi. Kunnan väkiluku vuonna 1970 oli 10459 henkeä.
METSÄT
Metsämaata Viitasaarella on yhteensä n. 101 000 ha (1010 km2). Maat ovat pääasiassa moreenimaita, harjusoraesiintymiä on jonkin verran vain kunnan itä- ja kaakkoisosissa, Metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Metsäpinta-ala jakautuu omistajaryhmittäin siten, että yksityisomistuksen osuus on n. 70 %, valtion omistuksessa on n. 10 %, yhtiöillä n. 16 % ja muilla yhteisöillä n. 4 0% metsämaa-alasta.
HAKKUUMAARÄ
Pohjoinen Keski-Suomi on monien puuta jalostavien yhtiöiden ja yritysten tärkeää puunhankinta-aluetta. Vuosittain Viitasaaren kunnan alueelta hakataan n. 300000 kuorellista k-m3 raakapuuta, josta järeän puun osuus on suunnilleen kolmannes. Metsien taloudellinen merkitys Viitasaarelle on siten erittäin merkittävä.
METSÄNHOITOTYÖT
Hakkuumäärästä kertyy vuosittain huomattava osa uudistushakkuista. Tästä on luonnollisena seurauksena suuri metsänviljely- ja taimistonhoitotyömäärä. Metsää viljellään vuosittain n. 1100 ha ja erilaisia taimistonhoitotöitä tehdään n. 1300 ha:n alalla.
PUUTAVARAN KULJETUS
Viitasaarella ei ole omaa puuta jalostavaa teollisuutta Haapaniemen sahaa lukuun ottamatta. Puuta kuljetetaan täältä jalostuspaikoille kaikkia tavanomaisia kuljetusmuotoja käyttäen. Luonnonolosuhteista johtuen uitto on nykyisinkin tärkein, sen osuus vaihtelee puutavarayhtiöstä ja jalostuspaikasta riippuen 60—90%. Uitto suoritetaan nippu-uittona Keiteleen eteläpäähän Suolahteen, mistä on edelleen ns. ”rautakanava” Päijänteeseen.
Maakuljetuspuu jakautuu rautatie- ja autokuljetuksen kesken puutavarayhtiöstä riippuen eri tavoin.
METSÄTYÖVOIMA
Metsän merkitys sekä välittömänä että välillisenä työllistäjänä Viitasaarella on edellä estetystä johtuen erittäin tärkeä. Suurimmat työnantajat, kuten puutavarayhtiöt jo metsähallinto ovat Viitasaarellakin siirtyneet vakinaiseen työntekijäkantaan, jolle on varmistettu tasainen vuotuinen työmäärä, jolloin työt käsittävät kaikkia puunkorjuuseen ja -tuottamiseen kuuluvia tehtäviä. Nykyisin nopeasti kehittyvä koneistuminen tullee tulevaisuudessa vähentämään miestyön määrää varsinkin puun korjuun osalta. Metsänviljely- ja puunkasvatuspuolella miestyön tarve sen sijaan säilynee ainakin ennallaan.
