SM-tukkilaiskisat Simossa 1988

SM-tukkilaiskisat Simo 2 -3.7.1988

Simo SM tukkilaiskisat 1988 kansi

Simon kunnan tervehdys

Simon kunta on kautta aikojen ollut yksi Perämeren alueen tunnetuimpia kalastuspitäjiä. Menneinä aikoina varsinkin merialueilla tapahtunut lohenkalastus oli kunnassa merkittävä elinkeino.

Kalastuksen ohella Simo on tunnettu myöskin merkittävänä uittopitäjänä. Puun uittoa on harjoitettu merkittävästi kunnan läpi virtaavassa Simojoessa sekä sen ohella vähäisemmässä määrin Viantiejoessa. Parhaimmillaan uitto on tarjonnut kuntalaisille työtä ennen ja jälkeen sotien aina 1960-luvun alkuun saakka. Uitto Simojoessa päättyi kesällä 1964.

Uiton ansiosta kunnassa on aina harrastettu elinkeinoon läheisesti liittyvää kilpailutoimintaa eli tukkilaiskisoja. Monet simolaiset alan harrastajat ovat osoittaneet taitojaan paitsi pitäjän omissa tukkilaiskisoissa myöskin maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Onpa joku heistä osallistunut kansainvälisiinkin mittelöihin. Myöskin tulokset ovat olleet merkittäviä. Kun valtakunnalliset tukkilaiskisat kesällä 1988 järjestetään ensimmäistä kertaa Simon kunnassa, se on mielestämme paras tunnustus sille pitkälle perinteelle, joka Simolla on entisenä merkittävänä uittopitäjänä. Vaikkakaan tällä toimenpiteellä ei enää voida palauttaa puunuittoa Simoon ja Simojokeen, me toivomme, että se edelleen innostaisi simolaisia vaalimaan mennyttä uittoperinnettä tukkilaiskisojen muodossa.

Sen jälkeen, kun Simojoki on rauhoitettu ns. koskiensuojelulailla, se merkitsee, ettei Simojokea rakenneta. Näin ollen se säilyy näillä näkymin hamaan tulevaisuuteen jokena, jossa voidaan tulevaisuudessakin tätä merkittävää harrastusta jatkaa.

Kunnan puolesta toivotan kaikki uitto- ja tukkilaisperinnettä tänä päivänä harrastavat ja siitä kiinnostuneet ihmiset tervetulleiksi Simon valtakunnallisiin tukkilaiskisoihin. Samalla toivotan kisoille mitä parhainta onnea ja menestystä.

Samuli Koivumäki
kunnanjohtaja

Hamarinkosken tukkilaiskisat – kehittyvä kesätapahtuma

Tukkilaiskisoja alettiin 1930-luvulta alkaen pitää muutamilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Ohjelmaltaan ne olivat näytöksiä kisojen osanottajien työstä uitossa. Vähitellen eri lajit saivat vakiintuneet sääntönsä. 1950-luvulla perustettu Suomen metsäurheiluliitto otti tukkilaiskisojen kehittämisen hoitoonsa ja alettiin pitää vuotuisia valtakunnallisia tukkilaismestaruuskilpailuja. Uitot kuitenkin vähenivät ja vähitellen loppuivatkin useimmilta maamme joilta ja tukkilaiskilpailulajien harrastus alkoi käydä vähiin.

Tukkilaiskisat alkoivat kuitenkin 1960-luvulta saakka saada uutta ilmettä. Niistä alkoi tulla lämmintunnelmaisia kesätapahtumia, joihin lähiympäristön metsä- ja uittoväki kokoontui muistelemaan mennyttä aikaa ja tapaamaan vanhoja tuttuja. Tietenkin pääasia oli edelleen kisojen ja niissä esiintyvien taidokkaiden suoritusten seuraaminen.

Eräillä pohjoisimman Suomen paikkakunnilla on tukkilaiskisoista muodostunut jo vuotuinen, varsin vetovoimainen kesätapahtuma, joka kerää tuhatmäärin katsojia. Mukaan ovat tulleet myös suositut moottorisahauskilpailut koitoksiksi siitä, kuka tämän metsurin työssä on taitavin ja nopein.

Tänä vuonna on Hamarinkoskella ensimmäistä kertaa järjestettävänä valtakunnalliset tukkilaismestaruuskilpailut. Tällaisten arvokisojen järjestäminen nostaa Simon ja Hamarinkosken yhdeksi niistä puolesta kymmenestä paikkakunnasta ja paikasta, joihin tukkilaiskisojen säännöllinen vuotuinen järjestäminen näyttää olevan keskittymässä ja jotka vuorottelevat valtakunnallisten tukkilaismestaruuskilpailujen järjestämisessä. Simojokivarsi lähiympäristöineen onkin mitä sopivin kasvualusta kansanjuhlamaiseksi kesätapahtumaksi kehittyville tukkilaiskisoille. Metsästä ja uitosta leipänsä saanut asujamisto jälkeläisineen voi täällä, jos missä, tuntea tukkilaiskisat sopivine täyteohjelmineen sellaiseksi terveeksi kesäiseksi juhlatapahtumaksi, johon aina uudelleen ja uudelleen tullaan - niihin tunnetaan veren vetoa!

Toivotan v:n 1988 valtakunnallisten tukkilaismestaruuskilpailujen järjestäjille onnea ja menestystä näiden kisojen osalle ja siinä työssä, mikä heillä on edessään kehittää tulevista kisoista entisestäänkin merkittävämpi maakunnallinen kesätapahtuma.

Erkki Snellman

Tervetuloa Hamarinkoskelle

Miespolvien ajan Simojoki oli voimakas puutavaran uittojoki. Jo nuorina jokivarren pojat olivat isiensä mukana uittotöissä. Näin heistä kasvoi taitavia tukillaliikkujia. Sodanjälkeisinä vuosina simolaismiehiä osallistui eri tukkilaiskisoihin, joista hetoivat Simoon monia Suomen tukkilaismestaruuksia ja muita mitaleita ja hyviä sijoituksia.

Vaikka tukkilaisurheilu ei normaalisti kuulukaan urheiluseuratoimintaan on Simon Kiri, säilyttääkseen pitäjän vanhan tukkilaisperinteen, ottanut ohjelmaansa tukkilaiskisojen järjestämisen kesäisenä tapahtumana. Onhan seuramme järjestänyt kisoja kaikkiaan noin kahdetkymmenet, joten voimme hyvällä syyllä puhua jo perinteestä. Kisat ovat vuosittain koonneet maamme parhaat metsäurheilun taitajat mittelemään paremmuuttaan Simojoella.

Tänä vuonna kisat ovat saaneet erikoista huomiota osakseen, sillä onhan Suomen Metsäurheilijain Liitto huomioinut työmme tukkilaisurheilun hyväksi ja tunnustuksena siitä myöntänyt Simon Kirille SM-tukkilaiskisojen järjestämisoikeuden 2 - 3 päivänä heinäkuuta täällä Hamarinkoskella. Järjestäjinä tunnemme erikoista kiitollisuutta saamastamme huomaavaisuudesta, mikä lienee ensimmäinen urheiluseuralle myönnetty SM-tukkilaiskisojen arvo. Olemme erittäin ylpeitä ja toivomme voivamme olla tämän luottamuksen arvoisia, järjestämällä sen mukaiset kisat.

Simon Kirin ja omasta puolestani toivotan kaikki kilpailijat tervetulleiksi rehtiin kisaan Simoon ja yleisön seuraamaan metsäurheilijoiden taidokkaita esityksiä. Kiitän kaikkia kisojen onnistumiseen myötävaikuttaneita niin taloudellisia tukijoita, talkoisiin osallistuneita, tuomaristoa, toimitsijoita, emäntiä jne. suuriarvoisesta työstä. Erikoisen kiitoksen ansaitsee seuramme hiihtojaosto, joka toimii kisojen päävastuunkantajana puheenjohtajansa Veijo Nivan johdolla.

Kiitos Teille kaikille ja tervetuloa viettämään kaksi Suomen suven kaunista päivää Simojoen Hamarinkoskelle.

Paavo Vittaniemi
Simon Kirin puheenjohtaja

TUKKILAISPERINNE SIMOSSA

Tukkilaisperinne Simossa on yhtä pitkä kuin Simojoessa on uitettu puuta. On kulunut 24 vuotta siitä kun uitot ovat loppuneet, mutta tukkilaispoikia Simossa löytyy vielä.

Simolaisista valtakunnan tukkilaismestareista ensimmäinen oli Lauri Haapaniemi. Olen keskustellut kaikkien myöhemmin Suomenmestaruuksia saavuttaneiden simolaisten kanssa ja kaikki he poikkeuksetta olivat sitä mieltä, että Lauri oli ensimmäinen mestari eli päänavaaja. Saavuttihan hän pitkälti toistakymmentä yksittäistä suomenmestaruutta. Samaan on yltänyt Leinosen veljessarjasta Vertti, mutta myös Lauri veljellä on SM-voittoja. Tähän jatkoksi sopii mainita Martti Mäkinen, jolla myöskin on useita mestaruuksia. Myös allekirjoittanut ”tukkilaisveteraani” on saavuttanut tukkilaismestaruuksia ja veteraani nähdään vielä tänäkin päivänä mukana kilpailemassa koskenlaskussa ym. tukkilaislajeissa. Vanhemman ikäluokan tukkilaismestareita ovat olleet mm. Matti Martimo, nyt jo edesmennyt, sekä Eetu, Urho ja Antti Leinonen.

Ensimmäiset varsinaiset tukkilaiskisat järjestettiin v. 1954. Sysäyksen kisojen järjestämiseen antoi varmaankin Lauri Haapaniemen erittäin hyvä menestys valtakunnallisella tasolla. Nämä ensimmäiset kisat pidettiin Simon asemalla rautatiesilIan alitse virtaavassa Oritkoskessa, jossa suoritettiin koskenlasku. Muut lajit vietiin läpi kosken alapuolisessa Ojalansuvannossa. Muistaakseni kisoja järjestettiin neljänä vuonna.

Muutaman välivuoden jälkeen eli v. 1962 Alajokikylän Nuorisoseura järjesti kisat nykyisellä paikalla Hamarinkoskella, mikä onkin paras mahdollinen paikka kisojen järjestämiseen Simojoessa. Kisoja järjestettiin jälleen neljänä vuonna peräkkäin, jota seurasi tutuksi tullut muutaman vuoden katkos.

Tämän jälkeen Simon Kirin hiihtojaosto järjesti kisat v. 1972 ja ne pidettiin kaksi kertaa Simon asemalla Oritkoskessa. Tässä välissä Simojoesta oli uitto loppunut kokonaan, mikä asetti kisojen järjestäjät entistä suurempiin vaikeuksiin. Olihan uiton loputtua hankittava laskupuut ja kaikki muukin tarvittava kalusto muualta.

Neljän vuoden tauon jälkeen hiihtojaosto järjesti jälleen kisat v. 1978, kilpailupaikkana Hamarinkoski. Tästä alkaen kisat onkin järjestetty joka vuosi, joten nämä Simossa järjestettävät Suomenmestaruuskisat ovatkin 21. tukkilaiskisat Simojoella ja Simon Kirin hiihtojaostolla 10-vuotisjuhlakisat.

Tukkilaisveteraani

TUKKILAISKISAOHJELMA

Lauantaina 2.7.1988 alkaen klo 11.00

Avaus kunnanvaltuuston puheenj. Pentti Alakärppä

- sauvonta yleinen SM-kisa
- sauvonta 40 v SM-kisa
- minimaraton 18 v.
- soutu
- rullaus

Palkintojenjako n. klo 15.00

Kisatanssit Metsäpirtillä klo 21.00 alkaen

Sunnuntaina 3.7.1988 alkaen klo 11.00

- moottorisahauksen alkukilpailu klo 9,00
- koskenlasku yleinen SM-kisa
- koskenlasku 40 v. SM-kisa
- tukkilaismaraton yleinen SM-kisa
- tukkilaismaraton 40 v. SM-kisa
- moottorisahauksen loppukilpailu n. klo 14.00
- pussitappelu

Palkintojenjako n. klo 16.00

KISAORGANISAATIO

Suojelija uittoneuvos K.A. Mustonen
Valvoja/ylituomari metsänhoitaja Erkki Snellman
Kilpailujen johtaja Veijo Niva

Tuomarineuvosto
- metsänhoitaja Erkki Snellman
- suunnittelupäällikkö Arvi Leskelä
- metsätönjohtaja Veijo Niva

Kuuluttaja Pekka Lanko

Vastuuhenkilöt:

Moottori sahaus
- tuomarit Martti Salmela ja Reijo Alm
- tulospalvelu Antero Martimo ja Paavo Vittaniemi
- ajanotto Seppo Vilmi

Vesilajit
- lajien päävastuu Reijo Hannila
- lähetys Viljo Marttila
- venemiehet Heino Parpala
- ajanotto Seppo Vilmi
- radioliikenne Mikko Simoska
- tulospalvelu Veijo Niva

Liikenteen järjestely ja järjestysmiehet Armas Ilvo
Lipunmyynti Eila Kiviniemi ja Ahti Korpimäki
Ilmoittautumiset Martti Hamari
Turvavälineet Martti Hamari
Ensiapu Kullervo Hekkanen
Sihteeri Maire Kanniainen
Ravintola Helena Hamari ja Pirjo Paaso
llmoitushankinta Veijo Niva ja Paavo Vittaniemi
Palkinnot Veijo Niva ja Paavo Vittaniemi
Tiedotus Veijo Niva
Järjestäjä Simon Kiri / hiihtojaosto