Tukkilaiset.com tai tukkilaiset.fi on tukkilaisperinteestä, kilpailuista ja näytöksistä kertova infosivusto. Sivustolta löydät tietoa niin tukkilaisperinteen historiasta kuin nykyisestäkin toiminnasta. Ylläpito tekee sisällön eteen paljon töitä, että se olisi kattava infopaketti juuri sinua varten.

Heinäveden Karvionkoski 14.6.1981

Tukkilaiskilpailut Heinäveden Karvionkoskella 14.6.1981

 

Saaren Kansanpuisto kansi

 

ARVOISAT TUKKILAISKISAVIERAAMME


Tervetuloa viettämään kanssamme kesäistä sunnuntaipäivää vanhan suomalaisen tukkilaisperinteen parissa.

Tarjoamme Teille kilpailutapahtuman, joka poikkeaa nykypäivän kilpailujen runsaudesta ja antaa katsojalleen huumorin höystämänä näyttäviä suorituksia maamme parhaimmistoon kuuluvien tukkilaiskisailijoiden parissa.

Samalla kiitämme kaikkia, jotka ovat osallistuneet ja myötävaikuttaneet kisajärjestelyihin. Olette osoittaneet mieliä lämmittävää joustavuutta ja ymmärtämistä kisoja kohtaan.

Teitä kaikkia tervehtien

Heinäveden Metsäkerho               Mikkelin Toimiupseerit r.y

 

Tukkilaiskisojen ohjelma

Sunnuntai 14.6.1981
13.00 Kisojen avaus
13.10 Tukkilaisvala (Näytös)
13.20 Tukkilaismaraton
• suma- ja puomijuoksu
• maastojuoksu
• sestominen
14.00 Rullaus
14.30 Koskenlasku
15.00 Palkintojen jako

 


Tauno Tuhkanen 25 vuotta tukkilaiskisoja

Esittely:
Syntynyt 3.6.1948 Pankajärvellä
Töissä: Toimiupseerina Mikkelissä
Perhe: Vaimo ja kaksi lasta
Menestystä kisoissa: 16 Suomen mestaruutta

Kysymykset:
25 VUODEN AIKANA LÄHES KAIKKI KISAT KIERTÄNEENÄ.

Mitä mieltä olet Karvionkoskesta ?
• Yleisön kannalta maamme parhaimpia kisojen järjestämispakkoja.

Kosken vaikeus ?
• Sodankylän jälkeen vaikeimpia. Karvionkoski runsaan veden aikana vauhdikas koski.

Tukkilaiskisojen tulevaisuus ?
• Huolestuttaa .Järjestelytehtävien vaativuus on vähentänyt kisojen lukumäärän liian pieneksi.

Heinäveden Karvio - kappale kauneinta Suomea

Heinäveden kunnan puolesta toivotan Teidät kaikki, niin kilpailijat, yleisön kuin toimitsijat, tervetulleiksi tänne Heinäveden Karvioon, kauniin kosken partaalle, seuraamaan reippaitten miesten soukeaa leikkiä pölkyn päällä kohisevien kuohujen pärskeessä.
Tällä tukkilaisurheilulla on maassamme varmasti vuosisataiset perinteet. Uittohan on ollut kautta aikojen puutavaran tärkeä kuljetusmuoto, - ja aina siellä missä puu on virrassa - koskessa uinut - aina varmasti on myös koeteltu, kuka kovimman kosken tukilla laskee - Kuka sestomisessa on taitavin.
Aina siellä missä miesten rohkeus kilvassa on punnittu, siellä on myös romantiikka kukoistanut. – Niin ainakin Linnankosken klassillisessa teoksessa. ”Laulu tulipunaisesta kukasta” kerrotaan. Tuo Olavin koskenlaskun kuvaushan on mitä uljainta kerrontaa tästä rohkeitten miesten kilvasta.
Jos et, nykyajan matkamies, aivan tapaakaan Linnankosken kuvaamaa vuosisadan vaihteen romantiikkaa Karvionkosken rannoilta, - näet palan kauneinta Itä-Savoa, johon kisojen jälkeen voit tutustua laajemmaltikin kuntamme alueella – on Heinäveden reitin kuulut näkymät: Kerman - Vihovuonteen, Pilpan kosket ja kanavat, Koukunpolvi, reitin kapeikot, päilyvät salmet, siintävät seljät, Valamon ja Lintulan luostarit.
Tämä Karvio koskineen, suuren metsäpitäjän alueella sijaiten, on mitä soveliain paikka tällaisten vanhojen tukkilaiskilpailun pitopaikkana.
Toivotan näille kisoille parhainta menestystä ja toivon että niistä muodostuu jokavuotinen traditio, - niin että myös tulevat polvet saavat aavistuksen siitä, - mitä tukkilaistaidot ja kilpailu niissä - parhaimmallaan on.

Tervetuloa Heinäveden Karvioon!

Yrjö Kortekangas
Kunnanjohtaja

 

Tukkilaiskisoissa käytettävät säännöt

VARUSTUS:
Kilpailupukuna on työpuku: pitkät tai polven alapuolelle yltävät housut ja vapaat jalkineet. Piikkipohjaisia jalkineita ei sallita.

Kilpailijat saavat käyttää omia sauvoimiaan tai vastaavia välineitä.

Osanotto-oikeus kaikilla 18 vuotta täyttäneillä.

SESTOMINEN:
Matka on 100-150 metriä. Sestomatukit saa kilpailija valita itse. Sestominen suoritetaan seisten, välineenä sestoin tai uittohaka. Sestomisvälineen molempia päitä ei saa käyttää. AIKA ratkaisee voittajan.

PUOMILLA JUOKSU:
Matka on n. 100-200 metriä. Kilpailija saa pudota, mutta hänen on omin avuin noustava puomille putoamispaikalla. Kilpailijalla saa olla apuna uittohaka tai sauvoin. Edellä juoksevan on annettava tietä takaa tulevalle hänen sitä pyytäessään. Tietä on annettava vaikka veteen menemällä. Puomit on kasteltava ennen ensimmäisen kilpailijan lähtöä. AIKA ratkaisee voittajan.

SUMAJUOKSU:
Sumajuoksu suoritetaan juoksemalla 50-100 metriä leveän suman yli. AIKA ratkaisee voittajan.

MAASTOJUOKSU:
Matka n. 100 metriä. Juoksijalla oltava mukanaan sestoin tai uittohaka.

TUKKILAISMARATON:
Täysi maraton sisältää edellä mainittujen lajien lisäksi soudun ja veneen vedon.
Matkan pituus n. 700-800 metriä. AIKA ratkaisee voittajan.

RULLAUS:
Viimeisenä tukille jäänyt on voittaja. Parit arvotaan ennen kilpailua.

TUKKILAISVALA:
Tehdään vapaassa vedessä olevalla vakauttamattomalla tukilla. Uittohaka lyödään noin kahden (2) metrin päähän tukin päästä. Kilpailija kiertää uittohaan varren uittohakaa irrottamatta ja katsoo koko kiertämisen ajan hakavarren latvaan. Tämän jälkeen käy hän juomassa tukin toisessa päässä vettä ja palaa sen jälkeen uittohaan taakse ja Irrottaa sen.
Kilpailija ei saa pudota tukilta AIKA lasketaan haan kiinnilyömisestä sen irrottamiseen.

Parhaasta ajasta annetaan 10 pistettä. Jokaisesta ylittävästä sekunnista annetaan yksi (1) miinuspiste. Lisäksi annetaan pisteitä taidosta seuraavasti:
varmuus, ketteryys ja yleisvaikutelma 0—10 pistettä. Suorituksen saa kerran uusia. Parempi suoritus huomioidaan. Hakavarren tulee olla n. 3 metriä pitkä. Tukissa uittohaan lyömiskohdassa tulee olla merkki.

YLEISMESTARUUS:
Yleismestaruuden voittaa kilpailija, jonka sijalukujen summa on pienin. Tasatuloksen sattuessa voittaa sestomisessa paremmin sijoittunut.