Iin Tukkilaiskisat 2006

Iin Tukkilaiskisat Kuningasjätkä 2006 SM 1.7.2006

KUNNANJOHTAJAN TERVEHDYS

Iijoki ja läheinen merialue ovat olleet olennainen osa iiläistä elämänmuotoa vuosisatojen ajan. Iijoki saa alkunsa Kuusamon Naamankajärvestä. Tuolta joki virtaa Koillismaan vaara- metsä- ja suomaisemain halki Yli-Iihin ja sieltä Iin Haminaan saavuttaen Perämeren rannikon 316 km päässä lähtövesistään.

Historian valossa Iijoki ei ole vain runsaskalainen joki, vaan myös kulkuväylä jota on käytetty liikkumiseen niin kauan kuin ihminen on näillä alueilla asunut. Erätalouden aikana pyyntimiehet nousivat rannikolta jokea pitkin sisämaan suuriin selkosiin ja järville metsänriistan, turkisten ja kalansaaliiden toivossa. Myöhemmin joki on toiminut myös ”sotatienä”, sillä Iijokea pitkin tulivat 1500 - luvulla vainolaisjoukot idästä ja Iijokea ja sen sivujokia pitkin lähti Pekka Vesainen joukkoineen tunnetuille kostoretkilleen jotka, suuntautuivat Vienanmeren rannikkokylin ja Petsamoon saakka.

Iijoen käyttötarkoitus muuttui merkittävästi 1800 — luvun jälkimmäisellä puoliskolla metsäteollisuuden läpimurron kautta. Läpimurto tarkoitti käytännössä sahateollisuuden mullistusta eli vesisahojen korvaamista huomattavasti tehokkaammilla höyrysahoilla. Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän Höyrysaha, käynnistettiin Iissä 1859. Puunjalostusteollisuuden kehittyminen edellytti varmuutta raaka-aineen jatkuvasta saannista ja kun sahausta rajoittaneet määräykset purettiin, tulivat Iijoen vesistöalueen metsät yhä laajemmin teolliseen käyttöön. Aluksi sahojen tarvitsemat tukit uitettiin jokisuuhun lauttoina, kunnes edellä mainittu Kestilän saha aloitti irtouiton 1880—luvun alussa kokeiluluontoisesti. Irtouittokokeilu epäonnistui ja siksi seuraava yritys tehtiin vasta puolitoista vuosikymmentä myöhemmin.

Metsien teollisen käytön alkaminen synnytti metsä- uittotyömiesten ammattikunnat. Koska metsätyöt sijoittuivat syksy- ja talviaikaan ja uitto kevääseen ja alkukesään, monet miehet työskentelivät talvet savotoissa sekä kevät- ja kesäajat uitossa. Metsätöiden ohella uitto on ollut merkittävä työllistäjä ja leivänantaja Iijoki-varren pitäjissä viime vuosikymmenille saakka.

Vaikka uittotyö on luonteeltaan varsin fyysistä työtä, on työn onnistumisessa taidolla voimaa suurempi merkitys. Niinpä tähän ympäristöön sopi erinomaisen hyvin uittomiesten kilpaileminen omaan työhön läheisesti liittyvissä lajeissa. Suomen ensimmäiset tukkilaiskisat pidettiin 1933 Lieksassa, josta kilpailutoiminta siirtyi saman vuosikymmenen aikana Pohjois-Suomeen. Sotien jälkeen tukkilaiskisat nousivat suureen suosioon niin tukkilaisten kuin yleisönkin keskuudessa. Iissä tukkilaiskisaperinne katkesi vuosikymmeniksi Raasakan voimalaitoksen rakentamiseen, kunnes Iin Urheilijat elvytti perinteen vuonna 2003. Koska tuollainen kokeilu osoittautui onnistuneeksi, on tuosta vuodesta lähtien Iissä kilpailtu Raasakankosken herruudesta ja Kuningasjätkä – tittelistä.

Iin kunnan puolesta haluan kiittää Iin Urheilijain aktiivista joukkoa tapahtuman järjestämisestä ja PVO - Vesivoima Oy:tä tapahtuman mahdollistamisesta.

Toivotan kaikki kisoihin osallistuvat vieraat tervetulleiksi Iihin. Toivon kilpailijoille menestystä sekä rehtiä kamppailua SM tittelistä ja yleisölle riemukkaita hetkiä reilussa tukkilaishengessä Raasakkakosken partaalla

Erkki Taskila
vs. kunnanjohtaja

TUKKILAISLAJIEN SM-LAJIT

Suomen Metsäurheiluliiton hallitus myöntää anomuksesta SM-kilpailujen järjestämisoikeuden tukkilasislajien tai metsäalan ammattilaisten muodostamalle järjestelytoimikunnalle tai yhdistykselle ja hyväksyy kilpailuajankohdan.

SM-arvosta kilpaillaan Iissä tänä vuonna lajeissa:

- tukkilaismaraton

Sarjat: nuoret, naiset, ikämiehet, yleinen

- sauvonta

Sarjat ikämiehet, yleinen

- koskenlasku

Sarjat: ikämiehet, yleinen

- joukkuesoutu

Sarjat: yleinen

SM-arvosta kilpaillaan neljässä eri sarjassa:

- miesten yleinen sarja (18-49 V.)
- ikämiehet (yli 50 v.)
- naisten sarja (ei ikärajoitusta)
- nuorten miesten sarja (alle 18v.)

Suomenmestaruudesta voidaan kilpailla, mikäli sarjassa on vähintään neljä osanottajaa, tämä koskee kaikkia sarjoja.

Kilpailun järjestäjä hankkii kaikki välineet. Kilpailijat saavat käyttää omia sestoja, sauvoimia tai vastaavia välineitä, jotka valvoja hyväksyy.

Kilpailupuvuksi hyväksytään perinteinen tukkilaisten työasuste tai kevyt urheiluasuste (housujen lahkeet tulee ulottua polven alapuolelle) sekä jalkineet Piikki- ja nastapohjaiset jalkineet ovat kiellettyjä.

Kelluntaliivit ovat pakollisia kaikissa lajeissa!

TUOMARISTO

Tuomaristoon kuuluvat päätuomari, kilpailun johtaja, ratamestari, yksi kilpailijoiden edustaja sekä tuomariston sihteeri.

Kilpailun johtaja, Väinö Klasila
Kilpailun varajohtaja, Risto Tolonen
Kilpailun sihteeri, Riitta Hopponen
Ratamestari, Eero Alaraasakka
Rahaston hoitaja, Anri Stenius-Veijola
Ravitsemus, Päivi Kaisto
Anniskelualue Anne Smedlund
Siivous Aino Jokinen
Järjestyksen valvonta, Pasi Veijo
Lipunmyynti, Risto Tolonen
Tukkilaisten majoitus, Iin kunta/Alarannan koulu
Vesiturvallisuus Palolaitos / Pauli Tiiro
Maaturvallisuus SPR Ii / Riitta-Liisa Alaraasakka
Kilpailutoiminta/ajanotto, Ari Järvenpää
Kilpailujen päätuomari, Reijo Päiväniemi
Kuulutus, Jari-Jukka Jokela
Kilpailun suojelija, vs. kunnanjohtaja Erkki Taskila
Paikoitus ja liikenne, Jorma Jussila
Äänentoisto Ase Hänninen Oy / Lightmusic Ab
Tukkien vastaanotto/turvallisuus Leo Klasila / Heikki Sassi
Tukkilaistanssit, SWEI
Matkamuistot, Iin Urheilijat ry
Mainonta ja tiedotus, Risto Tolonen/Riitta Hopponen

Iin Urheilijat ry, Iin kunta ja useat muut tahot ovat tehneet suuren urakan valmistellessaan Iin Tukkilaiskisat 2006. Kuningasjätkä tittelin myöntää Tukkilaisten Kuningasjätkä ry, joka pyrkii säilyttämään tukkilaisperinnettä. Kilpailujen valmistelu ja toteutus vaativat yli 100 henkilön panoksen Hanke on iiläisten yhteinen asia. Kisojen päävastuun kantaa Iin Urheilijat ry, joka on aito liikuntaseura, joten mahdollinen kisojen tulos käytetään lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen näin ollen ostettuasi pääsylipun olet samalla tukenut urheilu toimintaa.

Erittäin suuret kiitokset kaikille, tapahtuman valmistelussa mukana olleille, vain aito talkoohenki mahdollistaa Iin Tukkilaiskisat SM-2006 ja Kuningasjätkä 2006 kaltaisen suurtapahtuman toteuttamisen!

Iin Tukkilaiskisojen järjestäjät

Kuningasjätkä 1.7.2006 Iin Raasakkakoski
SM- 2006

Ohjelmassa:
16.00 Avajaiset
16.20 Tukkilaismaraton
17.10 Halonhakkuun kutsukisat Juha miedon johdolla, paikalla myös hiihtomestari Keijo Kurttila
18.30 Koskenlaskua
19.30 Joukkuesoutu
20.30 Palkintojen jako
21. Tukkilaistanssit Rantakestilässä

Liput: Aikuiset 10€ ja lapset 2€ - Tanssit 10€
Yhteistyössä Iin Urheilijat, Iin kunta, PVO-Vesivoima Oy