SM Tukkilaiskisat Maaninga 2001

SM Tukkilaiskisat Maaningan Viannankoskella 14-15.7.2001

SM Tukkilaiskisat Maaningan Viannankoskella 14 15 7 2001 kansi

Arvoisat tukkilaiskisojen osanottajat ja seuraajat

Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleiksi luonnonläheiseen Maaningan kuntaan, jossa on monia mahdollisuuksia harrastaa ja nauttia luonnon tarjoamista nähtävyyksistä ja mahdollisuuksista.

Maaningan kunta on kuuluisa Korkeakoskesta, joka on Suomen korkein koski. Kosken ympäristö on myös luontoarvoiltaan tutustumisen arvoinen.

Viannankoski on myös hyvin vanha ja perinteinen paikka, jonne on joskus suunniteltu perustettavaksi kaupunkikin. Koskella on muinoin mylly jauhanut lähipitäjien viljelijöiden viljat. Nyt koski jauhaa sähköä. Koskella on luontoarvoja, siellä voi narrata arvokaloja, joskus meloa ja nyt perinteikkään tukkilaiskisan merkeissä taistella luonnonvoimien kanssa. Viannankoskella voi myös tutustua vanhaan kanavaan ja ihailla suomalaista heinäkuun suvea.

Olemme erittäin iloisia, että olette valinneet Viannankosken kilpailupaikaksenne. Toivomme, että viihdytte Maaningalla ja tulette uudelleen.

Pidämme Maaninkaa hyvänä paikkana asua ja elää. Meillä on nyt tarjolla useita hyviä tonttivaihtoehtoja, myös omarantaisia, muuttaa pysyvästi Maaningalle. Meidän mielestämme se on hyvä päätös.

Pölli pyörivä kutsuu taas meitä...

Esko Kalevi Juntunen

kunnanjohtaja

TUKKILAISTEN SM-KISAT MAANINGAN VIANNANKOSKELLA

Vianta-Ahkionlahti kyläyhdistyksellä on ilo toivottaa kaikki osanottajat ja yleisö tervetulleiksi tänne Viannankosken SM-tukkilaiskisoihin. Pidämme suorastaan kunnia-asiana sitä, että olemme saaneet kyseiset kisat järjestettäväksemme.

Olemme aikaisemmin järjestäneet tukkilaiskisojen osakilpailuja ja hankkineet kokemusta asiasta. Toivomme ja uskomme, että kisojen järjestelyt onnistuvat ja paras kilpailija voittaa.

Vianta-Ahkionlahti kyläyhdistys ry:n puolesta

Maire Mäkäräinen puheenjohtaja

Raija Pietikäinen sihteeri

VIANNANKOSKEN VAIHEITA

Reijo Valta

Viannankoski virtasi valtoimenaan kunnes vuonna 1946 säännöstelypadon rakennustyöt aloitettiin. Vapaudestaan koski ei luopunut helpolla: keväällä -47 veden voima tuhosi lähes valmiin padon. Uusi pato valmistui seuraavana vuonna.

Aikaisemmin kosken virtausta käytettiin hyväksi. 1400-luulla Olavinlinnan rakennustöiden aikaan kruunu otti kosken kalastusoikeudet itselleen, Viannan siioilla, hauilla ja lohilla ruokittiin sotilaita. Vuonna 1543 koskesta vastasi kalastaja Paavali. 1600-luvulla valtio ei enää tarvinnut omia kalastamoja varuskuntien ruokkimiseksi. Kalastusoikeudet olivat vuokralla vuodesta 1626 aina 1990-luvulle saakka.

Koskivoimaa käytettiin hyväksi monissa myllyissä 1750-luvulta lähtien. Puurusten mylly oli ensimmäinen, se oli rakennettu vuonna 1751. 1700-luvulla kosken rannoilla oli myös Korhosten, Mykkästen ja luutnantti Tawastin myllyt. Nykyaikaan säilytetty mantereen mylly oli alkujaan yhteisomistuksessa ollut tullimylly, jonka ahkionlahtelainen kauppias Tahvo Tolonen 1800-luvun lopulla lunasti kokonaan itselleen. Mantereen mylly on ollut Räihän suvun omistuksessa reilut sata vuotta ja viime vuosina sitä on korjattu uudelleen käyttökuntoon.

Viannansaaressa on toiminut myös teollisuuslaitoksia. Lumppupaperia valmistettiin 1800-luvun puolivälissä seitsemän miehen voimin 1200 hopearuplan arvosta vuodessa. 1900-luvun puolella alueella sahattiin lautoja ja tuotetun sähköä paikalliseen tarpeeseen.

1750-luvulla Viantaan suunniteltiin kaupunkia. Tukholmassa valtiopäivillä oli tehty päätös kaupungin perustamisesta Pohjois-Savoon ja sijoittamisesta käytiin pitkä keskustelu. Lopulta kaupunki perustettiin 1782 Kuopioon. Viannan puolesta puhui kuopiolainen Henrik Argillander.

Vesireittiä kosken ohi on kohennettu läpi vuosisatojen. Ensimmäiset kosken perkaukset tehtiin 1600-luvulla. 1700-luvulla kosken ohi tehtiin kaivantoja tätä kaivantoa parannettiin nykyiseksi sulkukanavaksi 1847 – 1852. Viannan venekanava jäi pois käytöstä 1874 kun Ahkionlahden kanava valmistui. Vilkkainta liikenne Viannan kanavassa oli vuonna 1866, jolloin sulutettiin 438 venettä. Tukkeja uitettiin kosken kautta niin kauan kuin se oli vapaa. Uiton kukoistusaika oli 1920-ja 1930-luvuilla.

Viannankoski on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä Maaninkajärven kulttuurimaisema-aluetta.

II UNISSAKAVELYN SM MAANINGAN VIANNANKOSKELLA 14.7.2001 KLO 21.00

Anssi Kakko

Maaningan Viannankoskella kisataan heinäkuussa jo toista kertaa Unissakävelyn SM-tittelistä. Huonosti nukkuvien ja muiden kukkujien kilpailun innoittaja on kirjailija Aino Räsänen ja hänen taipumuksensa unissakävelyyn. Väitetään nimittäin hänen soittaneen vellikelloa ja jopa pilkkoneen puita unissaan.

Unissakävelyn SM-kilpailussa punnitaan osallistujajoukkueiden kyvyt selviytyä sokkona tehtäväradasta. Sen varrella olevat tehtävät on suunniteltu sellaisiksi, että yleisö voi seurata tapahtumia katsomosta. Maaningan Viannankosken tukkilaismiljöö tarjoaa loistavat puitteet unissakävelylle.

Kilpailujoukkueet ovat kolmihenkisiä. Kilpailun luonteen vuoksi tehtäviä ei paljasteta etukäteen, vaan ne tulevat kisailijoille kuten katsojillekin yllätyksenä, kuten unessa ainakin. Unissakävelyn SM-kilpailu huipentuu sokkona soutuun.

SM-TUKKILAISKISAT VIANNANKOSKELLA 14. - 15.7.2001 OHJELMA

Tukkilaisten yhteysmiehenä toimii Hannu Kettunen ja ylituomarina Matti Piiroinen

Päivät juontaa Ilmo Maljonen

LAUANTAI 14.7.2001 KLO 18.00- 24.00

Kunnanjohtaja Esko Juntunen avaa kisat

Tukkilaisten maraton

Sketsejä väliajoilla esittävät Anneli Valta-Lisitsin ja Antti Jäppinen

Klo 21.00 alkavat ponttoonitanssit samanaikaisesti SM UNISSAKÄVELYN KANSSA.

Musiikista vastaa DUO Kaarlo Jeskanen ja Raimo Kukkonen

SUNNUNTAI 15.7.2001 KLO 12.00- 17.00

Tervehdyssanat lausuu kunnanjohtaja Esko Juntunen

UPM:n aluejohtaja Markku Pulkkisen puhe

SM-KOSKENLASKU

Näytöslajeina sestominen, rullaus ym.

Sketsinikkarina Antti Jäppinen

Lopuksi kahden tunnin tukkilaistanssit, viihdyttämässä DUO Kaarlo Jeskanen ja tangofinalisti Raimo Kukkonen

Molempina päivinä puffetti sekä ruoka-annoksia:
villisika-annoksia
strutsinmunalettuja
lohikeittoa

LYHENNETYT KILPAILUOHJEET

KOSKENLASKU:
Koskenlasku suoritetaan pääsääntöisesti yhtäjaksoisella koskiosuudella. Yhtäjaksoisen koskiosuuden tulisi olla noin 90% koko matkasta. Jos kilpailupaikkakunnalla ei ole tähän mahdollisuuksia, voidaan koskenlaskuosuuteen hyväksyä osa sestomismatkaa. Kaikissa kisoissa tulisi sijoittaa lyhyt sestomisosuus lähtö- ja maaliintulopäähän. Kilpailijalle arvotaan kilpailijan läsnäollessa laskutukki samanpituisista ja uimiskyvyltään sekä kantavuudeltaan samanarvoisista puista. Laskiessa saa käyttää apuna sestointa, sauvointa tai uittohakaa. Kilpailijan on seisottava tukilla lähtiessään ja maaliin tullessa. Tukilta saa pudota. mutta takaisin on noustava omin avuin.

TUKKILAISMARATON:
Kilpailumatka on 700-800 metriä. Tukkilaismaratonin lajit ovat soutu, veneenveto, puomillajuoksu, sumajuoksu, sestominen ja maastojuoksu.
Soutu: Matka on noin 200 metriä. Veneessä on oltava kolme airoa. uittohaka ja äyskäri. Soutu tapahtuu järjestäjien valitsemilla veneillä. Kilpailijat saavat tutustua ennen kilpailua veneisiin. Veneiden on oltava tasapuoliset.

Veneenveto: Matka on noin 100 metriä. Veto suoritetaan veneestä käsin uittohaalla puomin sivua pitkin. Matkan päätyttyä kiinnitetään vene järjestäjien määräämällä tavalla.

Puomillajuoksu: Matka on noin 100-200 metriä. Kilpailija saa pudota. mutta hänen on noustava omin avuin puomille putoamispaikalla. Kilpailijalla saa olla apuna sesta tai uittohaka. Edellä juoksevan on annettava takaa tulevalle tietä hänen sitä pyytäessä.

Sumajuoksu: Sumajuoksu suoritetaan 50-100 metriä pitkän suman yli. Suma tulee rakentaa niin tiiviiksi, että se pysyy koko kilpailun ajan kaikille kilpailijoille tasapuolisena.

Sestominen: Matka on noin 100-150 metriä. Kilpailija voi valita sestomistukkinsa. Sestomisvälineenä sestoin tai uittohaka. Sestomisvälineen molempia päitä ci saa käyttää.

Maastojuoksu: Juoksumatka on 100-200 metriä. Juoksijalla on oltava mukana sesta tai uittohaka.