Tukkilaiskisat Arantilankoski 2000
Tukkilaiskisat Nakkilan Arantilankoskella 2.7.2000
Kilpailun johtajan tervehdys
JÄTKISTÄ PARHAAT PYSYVÄT TUKILLA
Arvoisat kutsuvieraat, kisayleisö, kilpailijat ja näytteilleasettajat. Tervetuloa kohta jo perinteeksi muodostuviin tukkilaiskisoihin Arantilankoskelle.
Tukkilaiskisoja on totuttu näkemään enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Onkin erityisen mieluisaa nähdä perinteen elpyvän täällä Satakunnassa, jossa myös on uitettu paljon puuta.
Monet urheilulajit ovat saaneet alkunsa ankarasta työstä, kuten hiihto ja monet muut kovaa kuntoa ja taitoa vaativat suoritukset. Nyt nähtävät tukkilaiskisojen lajit ovat näistä lähimpänä käytännön työtä.
Tukkilaiskisat ovat paitsi hauskaa ja jännittävää urheilua, myös kunnioitus metsä- ja uittojätkien aikanaan tekemälle työlle maamme hyvinvoinnin eteen. Metsä on edelleen sen selkäranka. Uittomiehen keksi on vain vaihtunut hakkuukonekuskin joy-stickiksi. Ja tukki rulla- tai lumilaudaksi.
Jätkä tarkoittaa reilua, rehellistä, sitkeää, kovaa ja rehtiä työmiestä. Nykyisin myös naista. Heistä vain parhaat pysyvät tukin päällä.
Toivon, että viihdytte kanssamme ja koette hienoja elämyksiä metsä- ja uittoperinteen parissa.
Arantilan Lohirannan, Lännen metsätaito ry:n ja Tukkijätkät ry:n puolesta:
Aulis Hiltula kilpailun johtaja
Kunnanjohtaja Kalevi Viren
TERVETULOA TUKKILAISKISOIHIN NAKKILAAN
Nakkilassa Kokemäenjoen virtaa kuohuttaa lukuisat kosket. Joki ja sen koskialueet ovat tarjonneet hyviä kalastuspaikkoja, mutta kosket ja erityisesti Arantilankoski, sopii hyvin myös tukkilaiskisojen paikaksi. Vuonna 1998 olleet SM-kilpailut osoittivat, että Arantilankoski kuohuineen on vaativa ja mielenkiintoinen kilpailijoille ja myös katsojille. Arantilan silta ja rannat antavat katsojille hyvät mahdollisuudet seurata kilpailua.
Tukkilaiskisojen järjestäminen jälleen Nakkilassa on muodostumassa perinteeksi. Sen myötä Kokemäenjoki tulee laajemmaltikin tunnetuksi ja erityisesti joen virkistyskäytön monipuolisuus tulee esille. Yleisötapahtumana tukkilaiskisa kiinnostaa eri-ikäisiä ihmisiä. Katsojat saavat myötäelää jännittävät koskenlaskut ja olla hengessä mukana vaativassa lajissa.
Toivotamme kaikki tervetulleeksi Nakkilan kirkon vaiheille.
Kiitokset kaikille tukkilaiskisojen järjestelyissä mukana olleille ja onnea sekä menestystä kisoihin osallistuville.
TUKKILAISKISAT NAKKILAN ARANTILANKOSKELLA SUNNUNTAINA 2. HEINÄKUUTA 2000
OHJELMA:
Klo 11.00 Vanhanajan tukkijätkän ja -töiden esittelyä
Klo 11.30 Musikaalinen sähkömies Toivo Tasavirta esiintyy
Klo 11.40 Vanhanajan tukkijätkä laskee Arantilankosken
Klo 11.50 Mika MylIylä avaa kisat
Klo 12.00 Koskenlaskukilpailu käynnistyy
- ikämiehet
- yleinen
Klo 12.30 Kisavieraiden haastattelu ja haastekisa
- Mika Myllylä, Kari Härkönen, Milla Jauho
- Toivo Tasavirta esiintyy
- yleisöllä ruokailumahdollisuus
- tutustuminen näyttelyihin
Klo 14.00 Kilpailu jatkuu
Puomijuoksu: naiset
Minimaraton: nuoret
Tukkilaismaraton
- Ikämiehet
- yleinen
Klo 15.30 Näytöslajit vuorossa
- rullaus
- tukkilaisvala
Klo 16.00 Palkintojenjako ja päätös
Juontajina ja kisakuuluttajina tukkijätkät Aulis Hiltula ja Jyri Makkonen
Arvoisat vieraat, hyvät tukkilaiset!
Toivotan yleisön ja kilpailijat tervetulleiksi Nakkilan Arantilankoskelle tukkilaiskisoihin. On kulunut kaksi vuotta siitä, kun edellisen kerran täällä nähtiin tukkilaisten mittailevan taitojaan SM-kisojen merkeissä. Kisat saivat silloin niin myönteisen vastaanoton, että järjestäjät Tukkijätkät ry, Lännen Metsätaito ry ja Lohiranta lupasivat ottaa tukkilaistapahtuman kesän ohjelmaan joka toinen vuosi. Tämän vuotuisen tapahtuman kunniavieraiksi olemme saaneet mestarihiihtäjät Mika Myllylän, Milla Jauhon ja Kari Härkösen.
Ohjelmassa olevat koskenlasku, tukkilaismaraton, rullaus ja tukkilaisvala ovat kuuluneet entisinä aikoina taitavien uittomiesten työhön Tosin jokapäiväisessä työssä ei aivan näin kehittyneitä taitoja tarvittu.
On hienoa, että Satakunnassa on tällainen Nakkilan Arantilankoski, jossa tämän tyyppisiä tapahtumia voidaan järjestää. Onhan Satakunta maakuntana puunjalostuksen kehto. Maakunnassa sijaitsevat tehdaslaitokset tarvitsevat puuta runsaasti myös maakunnan ulkopuolelta
Kiitän Nakkilan kuntaa, kaikkia Nakkilalaisia ja muita sidosryhmiä myötämielisestä suhtautumisesta kisojen järjestämiseksi. Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja järjestelytehtäviin osallistuville, ansiokkaasta panoksestanne tukkilaistapahtuman onnistumiseksi.
Kauko Hakala
järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Jyri Makkonen
ANKARASTA PUURTAMISESTA URHEILUKSI
Tukkilaistaidot elävät uutta tulemistaan. Vuolaan virran kuohuissa ponnistelevia miehiä voi taas nähdä muuallakin kuin Koskenlaskija - sulatejuustopaketin kannessa tai vanhoissa Suomi Filmeissä. Lajissa on jännitystä, dramatiikkaa ja aimo annos romantiikkaakin.
Parhaimmillaan keväisin ja kesäisin uitoilla sekä talvisin savotoilla hikoili lähes puoli miljoonaa miestä. Todellisuudessa kysymys ei ollut romantiikasta ja vielä vähemmän pehmeästä teknologiasta, vaan raskaasta raadannasta. Täyden työpäivän päätteeksi pehmeitä olivat ainoastaan mies ja hevonen. Kun konevoimaa ei ollut takana, piti käyttää kekseliäisyyttä ja
työtaitoa. Tämä oli oman aikansa know-howta.
Nyt koneet korvaavat lihasvoiman ja puu siirtyy parissa päivässä pystystä käsin koskematta valmiiksi sahatavaraksi tai paperiksi. Muutama tuhat hakkuukonetta, metsätraktoria ja kuorma-autoa kuskeineen hoitaa isomman määrän puuta tehtaille kuin entisaikojen jätkien miljoona-armeija.
Harva vanhan ajan uittomies oikeasti osasi tukilla sestomisen, saatikka koskenlaskun. Vain miehistä parhaat sen taisivat. Useimmat eivät edes osanneet uida. Tukilta putoaminen olisi tiennyt melko varmaa hukkumista.
Tukkilaistaitoperinteet elävät nyt uutta tulemistaan tukkilaiskisoissa ja yleisönäytöksissä.
Urheilumuotona tukkilaistaidot ovat varsin kiinnostavia. Hyvän tasapainoaistin ohella tarvitaan notkeutta, vikkelyyttä, nopeutta ja silmää. Lajin menestyjät eivät ole mitään muskelimiehiä, vaikka sitkeää voimaa tarvitaankin. Peruskunnon täytyy olla hyvä, sillä jo pienikin aika tukin päällä vedessä panee puuskuttamaan. Keveys on etu tasapainon pidossa ja etenemisessä. Yli satakiloisille bodareille ei sitä paitsi tahdo löytyä riittävän kantavia tukkeja. Kuten aikanaan varsinaisessa työssäkin, raskaita pöllejä vastaan taisteltiin nokkeluudella eikä pelkällä voimalla.
Tosimiesten mukaan on viime vuosina tullut yhä enemmän naisia sekä nuoria.
Moni Arantilankosken kisoissa mukana ollut nuori on oppinut taidot isältään. Alan konkarit eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole metsäalan ammattilaisia, vaan lajiin vetää puhdas innostus, jota nyt jaetaan useassa polvessa.
MONIPUOLISIA LAJEJA
Tukkilaiskisojen kuninkuuslaji on koskenlasku. Siinä kilpailija laskee kosken arvotulla tukilla niin nopeasti kuin mahdollista apunaan vain uittohaka tai sesta. Sääntöjen mukaan kilpailijan on seistävä tukilla lähtiessään ja maalilinjan ylittäessään, kaatuminen vie tietysti aikaa. Koskenlaskuun kelpuutetaan vain yli 18-vuotiaat. Toistaiseksi ei ole myöskään naisten sarjaa.
Tukkilaismaratonin perättäisinä lajeina ovat veneenveto puomijonon sivustaa pitkin, sekä lyhyt soutuosuus vastavirtaan. Sitten juostaan jokivartta muutama sata metriä seuraavaan suorituspaikkaan.
Sumajuoksussa ylitetään noin 50 metriä leveä irtonaisten pöllien lautta.
Puomijuoksussa edessä on toistasataa metriä pitkä toisiinsa kytketty en tukkien jono.
Sestomisosuudessa “melotaan” tukin päällä vedessä seisten sestan eli tukkilaismelan avulla.
Näytöslajeina on rullaus ja tukkilaisvala. Rullauksessa kilpailijat yrittävät pudottaa toisensa saman tukin päältä pyörittämällä sitä juosten. Viimeisenä pystyyn jäänyt on voittaja.
Tukkilaisvalassa tasapainoillaan vapaassa vedessä olevan tukin päällä siten, että tukin keskelle pystyyn lyöty uittohaka kierretään ja ryypätään toisessa päässä alla olevaa vettä ja palataan lähtöpisteeseen takaisin.
KILPAILUJEN JÄRJESTELYTOIMIKUNTA
KIITTÄÄ
Kaikkia kisojen järjestelyjen onnistumiseen vaikuttaneita tukijoita, ilmoittajia ja palkintojen lahjoittajia. Erityiskiitoksen ansaitsevat yhteistyökumppanimme: Lounais-Suomen Metsäkeskus, Nakkilan Kunta, Metsäliitto ja UPM-Kymmene.
Kiitoksemme myös kaikille järjestelyihin osallistuneille, joiden työpanos on tehnyt mahdolliseksi toteuttaa nämä tukkilaiskisat.
Tukkijätkät ry
Lännen Metsätaito ry
Lohiranta
