Tukkilaiset.com tai tukkilaiset.fi on tukkilaisperinteestä, kilpailuista ja näytöksistä kertova infosivusto. Sivustolta löydät tietoa niin tukkilaisperinteen historiasta kuin nykyisestäkin toiminnasta. Sisällön eteen on tehty paljon töitä ja yritetty saada siitä kattava infopaketti juuri sinulle.

Tukinuittaja Heinola

 

Tukinuittaja

 

Tukinuittaja Heinola

Emil Cedercreutz

2001

Heinolan Rantapuisto

 

Heinolan uittojen muistomerkkinä seisoo Rantapuistossa valppaana Tukinuittaja-patsas kekseineen ja kertoo olemuksellaan kaipauksesta ajasta, jota Heinolassa ei enää ole. Tukinuittaja-patsaan tekijä Emil Cedercreutz (1879 – 1949), oli kuvanveistäjä ja kuvanveiston ohella siluettien maan kuulu tekijä. Cedercreutz kuvasi töissään mielellään hevosia: työhevosia, uljaita ratsuja, loppuun ajettuja vetojuhtia ja raisuja varsoja.

Cedercreutz teki kotiseututyötä muun muassa luovuttamalla veistoksiaan ja kohokuviaan osin korvauksetta, osin vain valukustannusten hinnalla tai muuten hyvin pienestä korvauksesta satakuntalaisille yhteisöille. Heinola sai myös lahjoituksena osansa Emil Cedercreutzin säätiön kautta, kun Tukinuittaja–patsaan kipsiteos vuodelta 1920 toteutettiin pronssivaluksi 2001 ja luovutettiin kaupungille.Heinola Seura

Emil Cedercreutzin "Puunkaatoon" ja  "tukkipoika" veistokset olivat esillä kipsiluonnoksina Turun Taideyhdistyksen 25-vuotisnäyttelyssä 1916. Ne olivat tarkoitetut Noormarkkuun puutavara-alalla toimineen A. Ahlström Osakeyhtiön 1914 valmistuneen pääkonttorin puistoon. Työt on signeerattu vuoteen 1920. Veistoksia ei kuitenkaan valettu ja pystytetty, ehkä sota- ja lama-ajan takia. Ne jäivät vuosikymmeniksi pääkonttorin vintille, josta ne 1970-luvulla siirrettiin Emil Cedercreutzin museoon. Tukkipoika pystytettiin Heinolaan 2000 ja Puunkaatoon Kajaaniin 2005. Emil Cedercreutzin museo