Tukkilaiset.com tai tukkilaiset.fi on tukkilaisperinteestä, kilpailuista ja näytöksistä kertova infosivusto. Sivustolta löydät tietoa niin tukkilaisperinteen historiasta kuin nykyisestäkin toiminnasta. Sisällön eteen on tehty paljon töitä ja yritetty saada siitä kattava infopaketti juuri sinulle.

Outoja kaapeleita

Teksti on Leevi Sulkakosken kirjoittamaa ja julkaistu Järviseudun Sanomien Lukijan loolassa ke 5.10.2017. Kirjoitus julkaistaan kirjoittajan luvalla muuttamattomana. Ylläpito on lisännyt mukaan ainoastaan aiheeseen liittyviä kuvia. 

 

Puutavaran hinaus avoimella järvenselällä on joskus tosi hankalaa. Evijärvi on sokkeloinen järvi, ja järvenselät risteävät monessa kohden tehden ne tuulien kannalta arvaamattomiksi. Tuuli tarttuu lauttaan heti ja kääntää sitä helposti pois reitiltä. Paine ankkuria vasten kasvaa tuulen myötä, ja usein se alkaa tästä syystä irrota pohjasta eli uittomiesten kielellä se alkaa liiraamaan.

Näin sattui taas erään kerran. Olimme hinaamassa lauttaa ehkä matkan puolivälissä Isollaselällä Kettusaareen paikkeilla. Ankkuri oli heitettynä lähelle Hautasaaren kärkeä. Äkkiä alkoi kova tuuli puhaltaa suoraan vastaan Lipsunnin suunnasta. Hinaaja joutui nyt vetämään lautta melko navakkaan vastatuuleen.

Ankkurivaijeri kiristyi kuin viulun kieli, ja lopulta tuulen voima sai ankkurin irtoamaan pohjasta eli se lähti liiraamaan kyntäen pohjaa kuin suuri raivausaura. Otimme asian kuitenkin melko rauhallisesti, olihan tuulen suunta sellainen, että lautta pysyi hyvin suunnassa. Päätimme vain kelata ankkuria normaaliin tapaan ja heittää se sitten uudelleen vähän edemmäksi.

Velimies Lauri oli kipparina ja seurasi tilanteen kehitystä, me muut istuimme kajuutassa ja joimme kahvia. Yhtäkkiä Lauri huomasi, että ankkurivaijerin mukana kelalle kiertyi jotain ylimääräistä. Se oli kumilla päällystettyä johtoa, jota kiertyi koko ajan lisää kelalle. Lauri pysäytti kelun ja yritimme selvittää miten johto saataisiin kelalta irti. Tehtävä osoittautui tässä tuulessa täysin mahdottomaksi. Tilanne oli päällä, tuuli painoi lauttaa voimalla koko ajan, eikä sitä voinut jättää tuulen vietäväksi. Emme tienneet, mikä johto kelalle oli kiertynyt, mutta tilanteesta oli pakko selvitä nopeasti.

Matti ratkaisi tilanteen. Rauhallisesti hän meni työkalupakille, sanoi vain, että kyllä tiijän miten tästä selevitään. Otti sieltä isot hohtimet ja naks. Johto irtosi ja tilanne oli pelastettu. Saimme ankkurin ylös ja pääsimme siirtämään sitä eteenpäin, ja hinaamaan lauttaa paremmin saarten suojaan ja läpi hankalan Lipsunnin kapeikon ja siitä edelleen Kaarenhaaraan. Tulimme sitten tyhjien puomien kanssa takaisin Nahkaniemelle, ja yllätys oli suuri.

Siellä olikin Ryynäri, uittopäällikkömme, meitä vastassa, eikä ihan onnellisen näköisenä. Kyseli tiukahkoon sävyyn oommako nähneet mitään johtoa siellä Isollaselällä. No pakkohan se oli myöntää, että sellainen siellä oli ja jouduimme sen katkaisemaan pelastaaksemme lautan hajoamasta tuuleen mukaan. Nyt meille tuli selväksi mikä se johto oli.

Tehtailija Ewald Borg oli vedättänyt järven pohjaa myöten puhelinkaapelin huvilalleen Kettusaareen, voidakseen myös sieltä käsin hoidella yrityksensä asioita. Eipä ollut johtaja erityisen onnellinen kaapelin katkaisemisesta. Osittain se kuitenkin oli myös hänen laiminlyöntinsä seurausta. Hän ei ollut tullut ajatelleeksi, että kymmeniä lauttoja hinataan kaapelin ylitse, ja hinaajan ankkurin vaijeri saattaisi siihen sotkeutua. Asiahan oli Evijärvellä täysin uusi. Eihän moisia kaapeleita ollut ennen täällä nähty.

No, asia selvitettiin, johto korjattiin ja sen sijainti selvitettiin tarkasti myös uittomiehille. Sen jälkeen sai kaapeli uinua kaikessa rauhassa järven pohjassa lauttojen lipuessa sen ylitse turvallisesti.

Leevi Sulkakoski