Tukkilaiset.com tai tukkilaiset.fi on tukkilaisperinteestä, kilpailuista ja näytöksistä kertova infosivusto. Sivustolta löydät tietoa niin tukkilaisperinteen historiasta kuin nykyisestäkin toiminnasta. Ylläpito tekee sisällön eteen paljon töitä, että se olisi kattava infopaketti juuri sinua varten.

Ensimmäinen tili

Teksti on Leevi Sulkakosken kirjoittamaa ja julkaistu Järviseudun Sanomien Lukijan loolassa ke 20.12.2017. Kirjoitus julkaistaan kirjoittajan luvalla muuttamattomana. Ylläpito on lisännyt mukaan ainoastaan aiheeseen liittyviä kuvia. 

 

Oli viimeinen arkipäivä ennen juhannusta. Sää oli kaunis ja koko uittoporukka oli koossa Nahkaniemellä. Kämppä oli siivottu ja odottelimme Ryynäriä ja uittoyhdistyksen kasööriä Leikolaa. Oli tilipäivä ja saisimme joka mies käteemme kuukauden tilin. Minua jännitti kovasti. Saisin ensimmäisen tilini, 2,5 markkaa vuorokaudelta ihan omaa rahaa. Olisin tänään rahamies.

Viimein kuului ulkoa miesten askeleita, ulko-ovi aukesi ja herrat tulivat kämppään Ryynäri edeltä ja Leikola perässä kantaen kädessään ruskeaa salkkua. Jo salkun näkeminen herätti minussa kunnioitusta.

Herrat toivottelivat meille kaikille hyvää päivää. Eeli määräsi heti panemaan kahvipannun tulelle. Ryynärillä oli mukanaan nisulenkki ja vuokkokermapullo, kuten hänellä tapasi usein olla kämpällä vieraillessaan. Juotiin kahvia ja juteltiin kuulumisia. Minua jo kovasti poltti palkanmaksu ja miehet vain juttelivat.

Viimein Leikola avasi salkkunsa ja otti sieltä vihreän kassalippaan. Taskustaan hän kaivoi avaimet ja avasi lippaan. Olin pudottaa silmät päästäni. En ollut ikinä eläessäni nähnyt niin paljon rahaa kuin oli Leikolan kassalippaassa. Leikola alkoi selvitellä tilejä. Ensin hinaajan miehet. Heillä oli urakkapalkka, 19 markkaa lautta, miinus vero. Seuraavana Nahkaniemen porukka. Heillä oli vuorokausipalkka, 17 markkaa per vuorokausi miinus vero. Viimeisenä tuli minun vuoroni, 2,5 markkaa vuorokausi kertaa 30 vuorokautta. Sain tiliä 75 markkaa. Siitä pois vero.

Olin onnesta mykkänä. Nyt voisin käydä ostamassa omalla rahalla Selman kaupasta sen puseron, jota olin mielinyt jo kauan. Panin rahat visusti puseron rintataskuun ja kävelin pihalle. Isä tuli perään ja neuvoi vielä. Pidä poika rahat tallessa ja rintataskun nappi visusti kiinni. Käyt sitten ostamassa Selmalta sen puseron. Melkein saman tien kipaisin polkupyörän selkään ja Fiskariin Selman kauppaan ostamaan puseroa. Siitä tuli hyvä juhannus. Sain uuden puseron ja olin sen itse tienannut.

 Leevi Sulkakoski

 

Selman kauppa, josta jutussa puhutaan sijaitsi Evijärven keskustassa Viskarin mäellä. Nykyää samassa tilassa on "Jannen koneen" myymälä. Selman kaupasta, ympäristöstä ja tapahtumista löytyy juttua ja kuvia Tommi Borgin kotisivuilla.