Tukkilaiset.com tai tukkilaiset.fi on tukkilaisperinteestä, kilpailuista ja näytöksistä kertova infosivusto. Sivustolta löydät tietoa niin tukkilaisperinteen historiasta kuin nykyisestäkin toiminnasta. Sisällön eteen on tehty paljon töitä ja yritetty saada siitä kattava infopaketti juuri sinulle.

Lentokone

Teksti on Leevi Sulkakosken kirjoittamaa ja julkaistu Järviseudun Sanomien Lukijan loolassa ke 6.2.2019. Kirjoitus julkaistaan kirjoittajan luvalla muuttamattomana. Ylläpito on lisännyt mukaan ainoastaan aiheeseen liittyviä kuvia.

 

Oli kaunis heinäkuun lauantaiaamu. Järvi oli täysin tyyni, kun taas kerran lähdimme Nahkaniemeltä viemään lauttaa yli järven. Miehistö oli vanhaa tuttua joukkoa. Kipparina Arvi Peltoniemi, minä kokkapoikana ja häntämiehinä Erkki Peltoniemi ja Matti Emas.

Totuttuun tapaan heitimme ankkurin Jänissaaren kupeeseen ja palasimme takaisin lautan viereen. Minä kiinnitin kokkakoukun lauttaan, ja niin alettiin hitaasti kelata vaijeria sisään, ja lautta lähti seuraamaan hinaajaa kohti Kaarenhaaraa. Seuraava heitto ulottui Ruumissaaren kupeelle. Sinne ankkuria viedessämme huomasimme, että Kettusaaren hiekkarannalla oli monta telttaa pystytettynä ja uimarannassa paljon väkeä, lapsia ja aikuisia, ottamassa aurinkoa ja uimassa.

Hinasimme lautan Ruumissaareen luokse ja kävimme heittämässä ankkurin seuraavaa vetoa varten ja jatkoimme hinausta. Ilma oli kaunis ja nousimme juomaan kahvit hinaajan etukannelle. Silloin tuli Hannulan suunnalta lentokone lentäen hyvin matalalla ihan Ruumissaaren puiden latvojen tuntumassa. Se oli ilmavoimien koneita, koska sen siivissä ja kyljessä komeili sinivalkoinen ilmavoimien tunnus. Lentokone lensi meidän ylitsemme tervehtien meitä siipiään vaaputtaen ja me vastasimme heiluttamalla lakkiamme. Kone kaarsi takaisin ja lensi ylitsemme muutaman kerran tehden samalla kierroksen Kettusaaren editse, jossa rannalla olijat heiluttivat sille käsiään kovasti.

Koneen kaarrellessa hinasimme lautan Kettusaaren ohitse jatkaen kohti Lipsuntia. Silloin kone tuli erityisen matalalta ja läheltä meitä. Samalla koneen ovi avattiin ja sieltä pudotettiin jokin säkki melko lähelle lautan perää. Arvi jo arveli, että nyt ne pirut pommittaa meitä, mutta ei sieltä mitään pamausta kuulunut, vaan kone kaarsi meidän ylitsemme pois vaaputtaen vielä hyvästiksi siipiään.

Kettusaaren rannasta lähti sitten moottorivene suunnaten kellumaan jääneen säkin luokse ja säkki nostettiin veneeseen. Sitten moottorivene ajoi hinaajamme vierelle. Veneessä olijat tervehtivät meitä kohteliaasti ja selittivät sitten mistä tässä oli kysymys. He kertoivat, että Kettusaareen on kokoontunut Kauhavan Lentosotakoulun henkilökuntaa perheineen viettämään yhteistä viikonloppua. Lentokone oli tuonut heille ruokaa ja muita tarvikkeita tuossa kumisäkissä. Kone oli kaarrellut paikan yllä jonkin aikaa odottaen, että hinaaja saa vedetyksi lautan pois Kettusaaren edustalta, johon muonasäkki oli tarkoitus pudottaa. Kaartelua jatkettiin ehkä kauemman kuin olisi ollut tarpeen, mutta lentäjät olivat selvästi kiinnostuneita myös meidän hinaustouhustamme. Tuskin olivat koskaan aikaisemmin nähneet lauttaa vetävää hinaajaa toiminnassa, eikä ainakaan ilmasta käsin. Toihan tapaus myös tervetullutta vaihtelua meille hitaasti etenevään lautan hinaamisessa.

 

Leevi Sulkakoski